"trust me, you can dance" - vodka ♣

Heipähei taas kerran c:
Torstaina mä olin suoraan koulusta Jonnan kanssa, ja me suunnataan askelluksemme kirjastolle. Siellä me sitten normaaliin tapaamme ruettiin jotain sekoilemaan, muunmuassa mentiin kaapin alta aina sen käytävän toiselle puolelle, ja puhuttiin tuntemattomille ihmisille kaikkee randomia. Yhessä vaiheessa oltiin jopa hetkisen aikaa totuutta ja tehtävääkin - mut se sitten nopeesti unohtukin kun ruettiin taas pelleilemään kaikkee muuta. Jonna yritti myös epätoivosesti iskee jotain jätkää siellä, ja sen johdosta mä sain hävetä silmät miltei mun päästäni irti. Sitten myös jotkut randomjätkät (jotka oli hitusen... jänniä) vislas meille, ja alkoivat kyseleen sitten meidän ikää ja kaikkee tällasta. :D Olihan se jotenkin jännä päivä... Mut hauska ennen kaikkea!

Tänään mä sitten suoraan koulusta lähen porukoiden kanssa Kuopioon metsästämään mulle talvitakkia. Äiti halus ihan periaatteen takia käydä kiertämässä yhen kirpparin - ja sieltähän mä löysin kuin löysinkin itelleni jopa kaks takkia, harmaan tuubitopin ja valkosen topin jossa oli  jotain tekstiä, jota mä en enää ees muista. XD Sitten me sen kirpputorin jälkeen mentiin matkukselle, jossa mulle tapahtukin pieni... onnettomuus? Me tosiaankin mentiin sinne inva/lastenhoitomikäliehöskävessaan äitin, isäpuolen ja pikkuveljen kanssa, koska tälle mun pikkuveljelle piti vaihtaa vaatteet, enkä mä halunnu jäädä sinne ulkopuolelle yksin himmailemaan. Sitten mä istun siihen vessanpöntön päälle - ja kuten yleensäkin siinä katosta roikkuu sellanen narunpätkä mikä on joku sellanen hälytyssysteemi, että jos on joku ongelma/hätä niin siitä narusta voi ja saa vetää.
No mähän en sitten tiennyt että se sellanen hätäjutska on, joten otan siitä silleen hennosti kiinni ja katon äitiä silleen mikä tää on, mut en saa vastausta. Sitten mä ihan vahingossa vetäsen siitä narusta ja koko matkuksessa alkaa soimaan sellanen hälytyspiippaus, vähän samantyylinen ku palohälytys. Se häpeän määrä just sillon kun mun isäpuoli avaa sen oven ja sielt kuuluu hirvee piippaus... Hetken päästä sit sinne invavessaan tunkee joku vartija joka sitten kysyy että onko kaikki kunnossa ja mun isäpuoli selittää siihen rakoseen jotain että mä vahingossa vaan nykäsin sitä narua... Se häpeän määrä oikeesti kun me lähettiin sieltä vessasta oli täysin rajaton. :D

Huomenna mulla ei sitten ookkaan mitään kummempia tekemisiä. Mä varmaan vaan istun kotona ja kuuntelen musiikkia, aivan niinku viime viikonloppunakin. :D Ehkä mä jaksan raahautuu myös liikenteeseen jossain vaiheessa, jos mie vaan seuraa itselleni jostain löydän. Mut näiltä näkymin se ois sitten taas heijheij:3

you only live once ♣

Hellurei ja hellät tunteet, jälleen kerran.
Muhun on varmaan iskeny joku adhdkohtaus, koska mä en pysty olemaan hetkeekään paikoillani tai puhumatta. Koulussakin mä sähläsin aikalailla, joka ei yleensä oo mun tapasta. Tunnollisestihan mä jokaisella tunnella opettajia ja niiden jorinoita kuuntelen, ja pänttään enemmän kun laki sallii. c; Mutta tosiaan - nyt kotona mä vasta tajusin ettei mulla oo kaikki kunnossa. Ehkä mun pitäis nukkua enemmän? Ehkä se sitten palauttais mun keskittymiskyvyn ja suurimman osan selväjärkisyydestä takaisin.

Ja tosiaan sain vähäaikaa sitten tietää miten mun entinen isäpuoli teki itsemurhan. Ehkä tää ilosuus on kosto sille kaikelle alakuloisuudelle minkä mä sain tuolloin kokea - mua tosiaan jäi vaivaamaan että miks se teki mitä teki. Päällepäinhän se oli tosi positiivinen ja ilonen ihminen, osas aina auttaa pienimmissäkin asioissa ja kaikkee. Onhan siitä sen kuolemasta jo useampi vuos mutta mua alko eilen kaduttamaan se että mä olin tuntenu sitä kohtaan vihaa mun vanhempien erosta. Näin jälkeenpäin ajatellen mä mieluummin olisin viettänyt aikaani sen kanssa - sillon, kun siihen oli tilaisuus. Kai mun on pakko myöntää, että mulla on ikävä kyseistä henkilöä - ehkä se olis ollut sellanen jolle mä olisin pystyny kertomaan kaikista mun huolista pelkäämättä että se laittais niitä eteempäin? Kaveripiireistä kun sellasia henkilöitä ei hirveästi löydy. Tai sitten mulla on vaan jonkunmuotonen luottamusongelma, enkä tosiaankaan tiedä miks angstaan jostain tällasesta asiasta mun blogiin.

Okei, mutta siirrytään aiheesta iloisempaan. Tai, no en mä nyt tiedä onko se iloisempi - mä nimittäin ajattelin höpöttää seuraavaks koulusta ja siihen liittyvistä asioista. Keskiviikkoiset koulupäivät on nyt ja tulee myös jonkun aikaa olemaan yhtä helvettiä - ensin kaks tuntia maantietoo/biologiaa, jota opettaa ehkä koulun ärsyttävin ja vastenmielisin ope. Sitten seuraavat kolme tuntia on teknistä, jossa mä en oikeestaan saa ikinä mitään suurta aikaseks - oon yks niistä joiden työ on kaikista keskeneräsin. Jostain kumman syystä aina teknisen tunneilla saan sen kuuluisan keskittymishäiriön enkä jaksa miettiä tai toimia mitenkään tunnin aiheeseen liittyen. Suurimmaks osaks noita teknisen tunteja mä vaan höpötän Roosan ja muiden kivsujen ihmisten kanssa - välillä saatan jatkaa sitä mun työtä.
Mutta ei siinä sitten vielä kaikki - viimeset kaks tuntia on kemiaa/fysiikkaa, joita mä vihaan yli kaiken. XD Sen vuoks mä en edes jaksa yrittää keskittyä kyseisiin aineisiin, niilläkin tunneilla mä yleensä teen kaikkee jännää ja pyörin omassa mielenkiintosessa ajatusmaailmassani. Kaikenlisäks meillä on kemiassa myös tosi ärsyttävä opettaja, joku hissukka, yy, se puhuukin niin ärsyttävästi. Okei nyt mä unohin sen iloisen aiheen ja rupesin taas valittamaan ehkä maailman turhimmasta asiasta... mut eihän kenenkään oo tätä tietenkään pakko lukea. ;)

Nyt tän postauksen jälkeen mä taidan pitää hetken taukoa ja yritän keskittyä muuhun maailmaan. Taas kerran sanon että aamen ja liukeneen ulos lenkille, hejhej. c:

i am a daydreamer ♣

Wooh, täällä mä taas olen. c: Jännää postata jo toista päivää peräkkäin... Eka nimittäin ajattelin pitää pari päivää taukoa kunnes taas jatkan, mutta jostain syystä mun oli taas pakko tulla purkamaan päivän tunteita tänne. XD
Tänään on periaatteessa ollu aika mielenkiintonen päivä. Koulussa aika meni suhteellisen nopeesti, vaikka liikuntatunnit olikin yhtä helvettiä näin suomeksi sanottuna. :D Mun vatsalihakset oli tulessa viimesen liikuntatunnin jälkeen... Ja eikä se toki riittänyt - mä päätin viel rönästä keskelle autotietä suoraan mahalleni, joten nyt mun vatsa ja rintakehä tekee yksinkertasesti sanottuna kuolemaa. Ehkä mä tästä nyt jo opin ettei jäisellä tiellä kannata juosta kengillä jotka on ku luistimet.

Kun mä pääsin koulusta, niin heti ensimmäisenä mä hävitin mun avaimet. Ei siinä toisaalta mitään, mutta mä huomasin sen vasta kotiovella - ja ihan paniikissa tyhjensin koko laukun tyyliin tuohon kuistille, tarkistin takin & housun taskut varmaan kymmenen kertaa, ja loppujen lopuksi soitan äitille että tulis avaamaan mulle oven. Sitten mä selitän äitille että ne on varmaan pudonnu jossain matkalla - ja sitten se miltei pakkosyöttää mulle ruokaa kunnes se sitten raahaa mut ulos kylmään ettimään niitä avaimia. Ne oli jäänyt sitten mun loksan oveen roikkumaan, ja siivooja oli poiminu ne kiltisti mukaansa. :D Kun me sitten lähdettiin kävelemään kotia kohti, päätinkin matkan varrella jäädä kirjastoon himmailemaan - ja löydän tieni sinne koneille. Sitten pari tyyppiä tulee pieneks hetkeks pitämään mulle seuraa ja sitten jäin taas lanittamaan yksin sinne. About tunnin päästä nostan ahterini siitä tuolilta ja kävelin reippaasti kotiin - ja könyän keskelle autotietä, kuten aiemmin mainitsinki.

Omnom, tänään mä oon taas miettinyt pääkoppani sisällä kaikkee maan ja taivaan väliltä, ja ihan hyvin tuloksinki. Ja kaikenlisäks sain kirjastossa nauraa vatsani kipeäks jälleen kerran, kun facessa törmäsin sellaseen keskusteluun jossa jotkut tietyt ihmiset väittelivät keskenään vaikka hädin tuskin toisiaan tunsivatkaan. :D Tuli sellanen fiilis että olis tehny mieli vaan tilata pizza ja käydä pöllimässä jostain popcornina (vaikken siitä tykkääkkään) ja seurata sitä keskustelua. Se vaan oli jotenkin niin naurettavaa - toinen väitti että toinen oli suuttunut toiselle jostain kuvasta ja toinen väitti sitten ihan toista asiaa - ja sitten siitä syntyi uus taistelun aihe ja niin se vaan jatku. Mielessäni mä vaan kannustin niitä - oisivat vaikka ne nimeltämainitsemattomat henkilöt laittaneet kunnon catfightin pystyyn.

Muttajoo, mä nyt jälleen kerran sanon että aamen ja heihei, ja rupeen tekemään jotain järkevämpää. ^.^ Ehkä säästän teidät myös tylsyyskuolemalta, jos ootte tänne asti tämänkin tekstin lukenut.

silence is an answer too ♣

Tosiaankin,  jälleen kerran mä loin uuden blogin. Lähinnä tää johtuu siitä syystä, etten mä muista enää mun entisen tilin salasanaa, joten jouduin luomaan kokonaan uuden tilin googleenki ja sitten jostain kummallisesta päähänpistosta johtuen päätin alottaa taas kirjottelemaan blogia. Ehkä tällä kertaa vähän menestyksekkäämmin - ja jos se innostus taas lopahtaa, niin mä en luo enää uutta blogia ainakaan ihan vähään aikaan sen jälkeen. :D Jos joku uus lukija innostuu klikkaamaan tän blogin auki, niin voin paljastaa sen että pysyttelen sillä samalla radalla - lifestyle- blogihan tää siis on. c:

Mmh... Mistäs mä alottaisin tällä kertaa. :D Koulut on tosiaankin lähtenyt ihan hyvin käyntiin - oon saanu paljon uusia ystäviä ja mulla on oikeestaan ollut ihan hauskaakin. Näin yläasteelle siirtymisen jälkeen mä oon myös ulkoisesti muuttunut aika paljon - vaikka se aika paljon onkin suhteellisen lievä käsitys. Mun mielipiteet tiettyjä ihmisiä kohtaan on myös muuttunut - mutta eihän kaikista voi mitenkään tykätä vaikka kuinka itse haluaisikin.

Ensilumet tosiaankin päätti laskeutua maahan tossa muutama päivää sitten, ja ensimmäinen ajatus oli se että mä oisin halunnut vaan lähtee juoksemaan sinne lumisateeseen ja heitellä kaikkia ihmisiä lumipalloilla. :3 Vaikka mä en liiemmin pidäkkään talvesta sen kylmyyden vuoks, mä oon silti ihan kikseissä kaikesta mitä tää talvi voikaan tuoda mukanaan. Eikä tunnu todellakaan siltä että reilun kahden kuukauden päästä olis jo joulu - vielä vähemmän tuntuu siltä että neljän kuukauden päästä mulla on synttärit. c'x Talvessa on aina niin paljon odotettavaa että aina ensilumien aikaan mä rupeen intoilemaan liikaa - ja sitten keskitalvella valitan sitä kaikkea kylmyyttä ja on ikävä kesää ja sen lämpöä.
Tällä hetkellä mun suurimpana ongelmana kuitenkin taitaa olla se talvitakki. Mulla alkaa pian olla jo kiire sen ostamisessa - mutta mistään ei vaan löydy mitään hyvännäköstä takkia. :D Mä en tolla nahkatakilla kovinkaan pitkälle pötki - koulumatkoilla saan jäätyy ennen ku pääsen koulun "lämpöön" sulamaan.

Meh, ehkä mä nyt lopetan tän höpöttämisen tältä erää. (':